torstai 15. marraskuuta 2012

Kävin Puolassa

Siellä oli tämmöinen linna. Ei kovin hieno minun mielestäni. Viereisellä penkillä istui 3 mummoa, joille tuli riitaa keskenään. Mietin, että on hassua, että kukaan niin vanha ei oo vissiin syntynyt tuossa kaupungissa. Sen nimi oli Stettin saksaksi, puolalaista nimeä en yhäkään osaa kirjoittaa. Stettin kuului vuoteen 1945 asti Saksalle, sen jälkeen saksalaiset siirrettiin pois ja tilalle siirrettiin puolalaisia. Näin tehdään puolalainen kaupunki, oppa soviet style!
Ankkoja tai siis sorsia näin. Ne oli pienessä aidatussa lammikossa. Näin myös kissoja ja puluja. Muita eläimiä en nähnyt.
Paitsi tämän ruman hain. Siellä oli jostain syystä aivan kummallisia Kolumbus-teemaisia ravinteleja, joista sai vähän puolalaista ruokaa, vähän saksalaista ja sit jotain texmexiä ja sit ravintolan edessä oli tommonen helkkarin ruma muovihai.  Me ei syöty siellä, vaan kahdessa eri ravintolassa. Söin: pirogeja (mmmm!), sienikeittoa, juustoleipiä, suklaaomenakakkua ja sitä yhtä kaljaa jota saa myös meidän lähispätistä. Sitten ostin myös ihanaa Warka Strong -olutta, joka on saavuttanut legendaariset mittasuhteet. Juotiin Karkin kanssa sitä yksi tuoppi puoliksi kun oltiin Puolassa vuonna nakki, ja silloin tajusin että oluthan voi olla hyvääkin. Olimme niin nuoria ja viattomia! Nyt tiedän, että olut on paholaisen juoma.
Tällä talolla oli silmät. Se oli joku MORSKA AKADEMI, siis merenkulkukoulu.
Stettinistä sai karttoja, joissa oli punainen katkoviiva, joka näytti helpon kiertokävelyn turisteille. Sitten se oli oikeesti maalattu katuun! :D Tourism made easy. Tietty joku oli maalaillu sinne omia viivojaan sekaan. Vissiin siellä käy jonkin verran saksalaisia turisteja (ainakin ostamassa vodkaa), kun esim. se meidän lippu Berliinistä (Schönes Wochenende -Ticket) maksoi 40 euroo, ja se oli max. 5 ihmiselle yhden päivän aikana oleva menopaluu. Siis 8 eurolla Puolaan  ja takas juhuu!
Naurettiin tälle. Turistibussi CHAOS???
Kauniilta näyttivät nostokurjet Oder-joen takana, vähän niin kuin mekaanisia kirahveja yössä. Kaiken kaikkiaan oli hauska reissu ja voin suositella Stettiniä (Szcezcin tjsp???) muillekin päivämatkailijoille. Erityiskiitoksen ansaitsee pirogi-kahvilan täti, joka halusi kertoa meille ummet ja lammet pirogien olemuksesta ja jujutti mut juomaan (!) punajuurikeittoa joka on kuulemma traditionaalista pirogi-juotavaa. Se oli vähän kun punajuurilientä kahvimukista. Vampyyrikamaa. Jau!

 

5 kommenttia:

  1. ahahhaa, mä olin ihan unohtanut... paitsi että sehän oli juicy fruittia??? koska muistan että ihmettelin aina että mitä hiton mehukasta hedelmää mun pitää juoda. ihana puola oli silloin.

    VastaaPoista
  2. Szczecin on hyvä esimerkki kaupungista, johonka Euroopan valtioiden rajojen siirtäminen on aina vaikuttanut: itseasiassa oltiin samanmaalaisia 1600-luvulla, kun se kuului Ruotsin aggressiivis-imperialistiseen valtakuntaan!

    VastaaPoista
  3. käytännössä siis kotikonnuilla matkailtiin! :)

    VastaaPoista
  4. niinhän olikin noin päin! minä kun en koskaan niissä mehukkaiden hedelmien luolissa käynyt, niin ei ollut autenttinen muisto :-( mutta ihana puola oli silloin!

    VastaaPoista