Ja hei, tarkkailen täällä tilastojani, ja mua on pitkään ihmetyttänyt, miksi joku lukee tätä blogia jatkuvasti Venäjältä? Mulla ei oo kavereita siellä (tietääkseni). Käyttääks joku proxya?
Lisäks hittejä tulee jatkuvasti jenkeistä. Are you Dana reading my blog via Google Translate or is there someone else out there or is someone using a proxy server?
Oon melko varma, että tän viikon Malesia oli myös joku googlen virhelaukaus.
perjantai 20. syyskuuta 2013
elämä = koti, gradu, kirjat
Terveisiä! Mulle oli ollut vähän epäselvää, mitä meidän parvekkeella puuhataan, koska en aina pysy kärryillä siitä mitä puhutaan, varsinkin jos puhutaan rakennustöistä eikä esim runoanalyysistä. No, siellä puuhataan isoa remonttia, koska joku oli porannut reikiä parvekkeeseen, ja ne pitää paikata, koska yllättäen vesi menee sinne ja jäätyy ja rikkoo koko hässäkän joka tipahtaa ohikulkijan niskaan. Ja parveke ei kuulu kämpän vakuutukseen. Jee. Kaikki ei voi olla suomalaisia ja tietää, miten talvi, jää ja lumi tuhoaa kaiken. Vuokra vissiin vähän nousee.
Toisekseen, nimesin eilen mun gradukansioni uudelleen P***A-V***U-P*****E-GRADUUUUUksi ja tänään kun avasin tietokoneen, SE KANSIO OLI SIIRTYNYT RUUDULLA ITSESTÄÄN. LÄHEMMÄS ROSKAKORIA. Oon varma että se ryömii itekseen roskikseen ja tyhjentää sen jälkeensä ja nauraa räkäisesti. Koska roskakori on ainoa paikka jonne mun gradu kuuluu! It's an abomination! Oon ihan lähellä gradupsykoosia!!! Jotenkin silloin kun aloittelin projektia, ajattelin, että hehehe, musta ei tuu semmosta gradurauniota vaan suunnittelen kaiken hyvin ja teen päiväohjelmat ja herään ajoissa ja tiedän mitä teen ja oon iltapäivällä kolmelta päivän työn kanssa valmis. Eilen naputtelin pilkkopimeässä huoneessa paskaa tiivistelmää jostain paskasta artikkelista, jossa pohdittiin sitä, onko henkilöhahmo helevetti soikoon semiotic tai representational ja paskaakos se mua kiinnostaa! En ole teoreettisesti lahjakas! Mä osaan ihan muita asioita ja en tajuuuuuu miks mun pitää kirjoittaa tommonen kakkakasa että voisin olla valmis tekemään niitä muita asioita! Vihaan mun gradua! Vihaan sitä enemmän kuin Jane Eyreä ja Nuorta Wertheriä ja Moby Dickiä yhteensä, koska en vihaa hirveästi Moby Dickiä!!! Vihaan sitä enemmän kuin A.J. Greimasia!
Kolmas asia: silloin kun en tee gradua, luen Marisha Pesslin Night Filmiä, joka on ihan SAIRAAN HYVÄ! (Voin tuoda sen Aura & äiti sit teille kunhan seuraavan kerran nähdään, jouluna sit vissiin :) Siinä on vähän liikaa käänteitä ja mutkia, mutta se on tosi jännittävä! Lisäksi tiedän jo, että lopussa tulee joku jännä yllätys, ja löysin tod.näk. hyvin merkitsevän mise-en-scenen. Lisäks yks teema toistuu siinä jatkuvasti, joten tiedän, että sillä on merkitystä, vaikka meitä yritetään johtaa harhaan muilla koukuilla. Ihanaa kun se kirjailija on ollut kirjallisuudenopiskelija, se tietää miten kirjoitetaan kirjallisuudenopiskelijoille. Suurin ilo minkä kirjallisuudentutkimus on antanut mulle, on se, että voin kilpailla kirjan etsivien kanssa siitä, kuka keksii ekana murhaajan. Viimesen Jo Nesbøn kohdalla keksin sen varmaan sivulla 250, Harry Holelta kesti 500 sivua! Lisäks oon nyt kattonut tollasta sarjaa kun Silta (tuli Yleltä, Areenassa on) ja keksin murhaajan viidennessä jaksossa! Nyt on kolme jaksoo jäljellä mutta oon miltei satavarma tappajasta. Jos se ei oo se, niin nostan hattua käsikirjoittajille, jotka johtaa pikkusta know-it-all kirjallisuudenopiskelijaa tarkotuksella harhaan. Rakastan dekkareita! Mulla ois ihan omaankin dekkariin konsepti täysin valmiina (voi Miukuli-rukkaa!) mutta en osaa kirjoittaa enää, koska gradu ja koska saksa. Käytän ihan typeriä rektioita ja kirjoitan epäsuomea.
Että semmosta! Paljoo muuta mun elämään ei kuulukaan.
Toisekseen, nimesin eilen mun gradukansioni uudelleen P***A-V***U-P*****E-GRADUUUUUksi ja tänään kun avasin tietokoneen, SE KANSIO OLI SIIRTYNYT RUUDULLA ITSESTÄÄN. LÄHEMMÄS ROSKAKORIA. Oon varma että se ryömii itekseen roskikseen ja tyhjentää sen jälkeensä ja nauraa räkäisesti. Koska roskakori on ainoa paikka jonne mun gradu kuuluu! It's an abomination! Oon ihan lähellä gradupsykoosia!!! Jotenkin silloin kun aloittelin projektia, ajattelin, että hehehe, musta ei tuu semmosta gradurauniota vaan suunnittelen kaiken hyvin ja teen päiväohjelmat ja herään ajoissa ja tiedän mitä teen ja oon iltapäivällä kolmelta päivän työn kanssa valmis. Eilen naputtelin pilkkopimeässä huoneessa paskaa tiivistelmää jostain paskasta artikkelista, jossa pohdittiin sitä, onko henkilöhahmo helevetti soikoon semiotic tai representational ja paskaakos se mua kiinnostaa! En ole teoreettisesti lahjakas! Mä osaan ihan muita asioita ja en tajuuuuuu miks mun pitää kirjoittaa tommonen kakkakasa että voisin olla valmis tekemään niitä muita asioita! Vihaan mun gradua! Vihaan sitä enemmän kuin Jane Eyreä ja Nuorta Wertheriä ja Moby Dickiä yhteensä, koska en vihaa hirveästi Moby Dickiä!!! Vihaan sitä enemmän kuin A.J. Greimasia!
Kolmas asia: silloin kun en tee gradua, luen Marisha Pesslin Night Filmiä, joka on ihan SAIRAAN HYVÄ! (Voin tuoda sen Aura & äiti sit teille kunhan seuraavan kerran nähdään, jouluna sit vissiin :) Siinä on vähän liikaa käänteitä ja mutkia, mutta se on tosi jännittävä! Lisäksi tiedän jo, että lopussa tulee joku jännä yllätys, ja löysin tod.näk. hyvin merkitsevän mise-en-scenen. Lisäks yks teema toistuu siinä jatkuvasti, joten tiedän, että sillä on merkitystä, vaikka meitä yritetään johtaa harhaan muilla koukuilla. Ihanaa kun se kirjailija on ollut kirjallisuudenopiskelija, se tietää miten kirjoitetaan kirjallisuudenopiskelijoille. Suurin ilo minkä kirjallisuudentutkimus on antanut mulle, on se, että voin kilpailla kirjan etsivien kanssa siitä, kuka keksii ekana murhaajan. Viimesen Jo Nesbøn kohdalla keksin sen varmaan sivulla 250, Harry Holelta kesti 500 sivua! Lisäks oon nyt kattonut tollasta sarjaa kun Silta (tuli Yleltä, Areenassa on) ja keksin murhaajan viidennessä jaksossa! Nyt on kolme jaksoo jäljellä mutta oon miltei satavarma tappajasta. Jos se ei oo se, niin nostan hattua käsikirjoittajille, jotka johtaa pikkusta know-it-all kirjallisuudenopiskelijaa tarkotuksella harhaan. Rakastan dekkareita! Mulla ois ihan omaankin dekkariin konsepti täysin valmiina (voi Miukuli-rukkaa!) mutta en osaa kirjoittaa enää, koska gradu ja koska saksa. Käytän ihan typeriä rektioita ja kirjoitan epäsuomea.
Että semmosta! Paljoo muuta mun elämään ei kuulukaan.
tiistai 17. syyskuuta 2013
BER
Berliinin uudella lentokentällä, Berlin-Brandenburgilla oli sunnuntaina avoimien ovien päivä. Mentiin sinne siis ihmettelemään. Kyseessähän on järjettömän kallis ja aikaavienyt projekti, eikä kukaan lehtiä lukeva ihminen ole varmasti välttynyt kuulemasta sen epäonnistumisista. Lentokenttä ei ole edelleenkään käytössä, vaikka sen piti valmistua jo viime vuoden kesäkuussa. Paloturvallisuudesta homma jäi vissiin alunperin kiinni ja nyt siellä ilmenee aina jotain uutta, mikä pitää saada kuntoon ennen kuin paikka voidaan avata liikenteelle. Kenttäalueella on kuitenkin kolme paloasemaa, koska se on niin valtava, ettei kolmen minuutin palopaikalle ehtimisen takaraja riitä, jos asemia on vaan yks. En sit tiedä, mitä siellä vielä tarvitaan.
Musta kenttä ei ollut erityisen kaunis. Se oli valtava teollisuusalue, jolla ei tuntunut olevan silmää miellyttävää arkkitehtonista harmoniaa. Mä tykkään Tegelistä. Siinä on jotain sellaista vanhaa, eri palasista kyhättyä ja sekavaa Berliiniä. Liikaa sitä ja liikaa tätä, liian vähän tota. Terminaali ihan arsesta. Jos tulee liian myöhään, jumittuu turvatarkastukseen viidenkymmenen japanilaisen turistin perään. Jos tulee liian aikaisin, jumittuu kahdeks tunniks odotusaulaan, jossa on about kahviautomaatti eikä mitään muuta. Tää uus BER on sitä uutta keskiluokkaista flairia, kaiken pitää toimia ja kaiken pitää olla funktionaalista. Siellä on varmaan Starbucksikin.
Siellä on taidettakin. Siinä on tonneittain punaista rautaa ja se symboloi ihmisten kohtaamista.
Sitten siellä on semmoinen aukio, jossa on suihkulähteitä ja juna-asema sen alla.
Koen ristiriitaisia tunteita BERiä kohtaan. Mä saavuin Tegelille, ja mun piti palata Suomeen BERiltä. Me kumpikin ollaan koettu vähän viivästyksiä. Semmoista se elämä on. Vähän pelottaa, mitä tapahtuu, jos toi lentokenttä joskus valmistuu. (Nyt, että mä joskus valmistuisin, jatkan gradun tekoa. Heippa!)
tiistai 10. syyskuuta 2013
sunnuntai 8. syyskuuta 2013
syssyy
En oo pitkään aikaan kirjoittanut yhtään mitään tähän blogiin. Nyt voisin ehkä tsempata! Mitään erityistä ei tosin elämässäni oikein tapahdu, koska teen päivät pitkät gradua. Se aiheuttaa huolta ja tuskaa ja hikeä ja verta ja kyyneleitä ja päänvaivaa. En ole todellakaan tutkijatyyppiä...
Nyt on ollut lämmin viikonloppu, mutta syksy lähestyy kovaa vauhtia ja toivon mukaan syksy aiheuttaa mussa sellaisen "koulu alkaa, nyt tsempataan"-puuskan, vaikkei koulu alakaan. Voisin käydä ostamassa uuden penaalin tai jotain. Päätin myös keksiä jonkun harrastuksen ja ilmoittauduin kansanopiston keramiikkakurssille! Meen nyt sitten lokakuusta alkaen dreijailemaan jotain kahvikuppeja ja sellaisia, sillä hassua kyllä, en oo koskaan aiemmin dreijannut. Toisekseen aattelin liittyä jollekin kuntosalille. Oon lihonut vissiin jotain viis kiloa tässä puolentoista Berliinin-vuoden aikana ja mulla on kaappi täynnä liian pieniä vaatteita. Lisäksi oon ihan huonossa kunnossa ja puuskutan portaissa. :P Vaikka pyöräilen päivittäin jotain 15-20 kilometriä, se ei näy missään! Musta on tullut vanha. Yhy.
Tänään kuulin hassun jutun. Kämppiksen kaveri kertoi jostain kiinalaisesta vaihtarista, joka oli käynyt niiden kotona kämpännäytössä. Se oli ollut jotenkin ihan ulkona siitä, mitä Euroopassa tapahtuu, ja oli ennen Saksaan lähtöä päättänyt sitten ottaa vähän jotain selville tulevasta kotimaastaan. "I go to Internet and google Germany. I read Mein Kampf."
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




