Yöeläin/päiväeläin

Hauskaa törmätä työyhteyksissä tosi asiallisesti käyttäytyvään kauluspaitatyyppiin, jonka oon tähän mennessä nähny ainoastaan aina bileiden viimeisenä mohikaanina yrittämässä saada kaikkia jatkamaan vielä Berghainiin, koska jos ei bailaa aamupäivään saakka, ei bailaa ollenkaan.

Kuvia kun ei muutakaan

Sekalaisia kuvia sekalaisessa järjestyksessä, koska mulla ei ole oikein mitään sanottavaa. Ainakaan painokelpoista sellaista!

Lähipankin oven eteen oli vedetty tommoset pleksit ihan vaan vapunpäivän kunniaksi. En nähnyt ees yhtään rähinää, höh. Kreuzbergin jokainen pankkiautomaatti oli myös umpeennaulattu.

"Onpa ovelan näkönen tuo anoppi tosa", sanoi isäni Pergamon-museossa.  Totta puhui!

Hämmentävä veistos Ledasta ja joutsenesta. Voittaa hämmentävyydessään New Orleansin -blogistani tutun patsaan nimeltä "Boy molesting a duck". Valitettavasti hämmentävyys ei valokuvautunut kovin hyvin.

 

Syömme fondueta äiskän kanssa. Oli sairaan hyvä! Feuer und Flamme, Am Comeniusplatz.

Poliisejakin oli oikein letkaksi asti vappuna. Niitä oli siis aivan sairaasti. Kolmekymmentä maijaa peräkkäin. Nättiä.

Kaverin ikkunasta näkyi Myfestien tunnelmaa. Tai Maifestien. Who knows. Sinne myös kuului ko. tunnelmaa, koska suoraan ikkunan alla soitettiin hardcorea aamukympistä alkaen.

Semmoisia! Bis zum nächsten Mal!

Guestquest

Nyt ei tuu satamaan paljoo päivityksiä ennen heinäkuuta, koska mulle tulee vierailijoita noin 3 päivän välein toisistaan. Saara lähti tiistaina, torstaina tuli äippä ja isi. Niiden kanssa on nyt ravattu museoita ja syöty. Seuraava eli Ölbi tulee sit vasta 6 päivän päästä sen jälkeen kun Frau ja Herr D lähtee. Sen jälkeen tuleekin kai enää 5 tyyppiä. :D Ei mun luona näin paljoo käyny porukkaa kun asuin Orivedellä...

Käytiin just syömässä totaaliöverit fondueta. Hyvää oli ja juustofondueista sai valita noin 20 eri vaihtoehdosta, kaikki kasvisversioita. Gefällt mir, kun saan toimia tulkkina, eikä tarjoilijat ala heti puhua englantia kun kuulee huonon aksentin. Äiti väitti että se johtuu siitä, että ne olettaa ettei Herr und Frau D:n ikäiset ihmiset puhu englantia. Musta on ihan kivaa, että vanhukset antaa niiden olla siinä luulossa ja antaa mun puhua saksaa, vaikka Frau D saattaakin olla professorisnainen joka opettaa englanninopettajia. Ja on niin sympaattista kun Herr D puhuu saksaa! Jos aksentti ois vähän vähemmän korkeajännitys, niin sehän ois ihan sujuvaa.

Tänään käytiin kattelemassa Pergamonin kokoelmat eri antiikkien aarteista, huomenna vissiin Spreehen lellumaan jollain paatilla, kattelemaan nähtävyyksiä ja juomaan kaljaa. (Kaljakellunta Oder-Neisse-linjalla, nimeltämainitsemattoman perheenjäsenen sanojen mukaan.) Sitten kait syödään vielä lisää. Onneksi D:n perheellä on yhteisiä intressejä, lähinnä siis taiteet ja syöminen.

Gelbe Tonne

Saksalaiset lajittelee oudosti. "Keltaiseen roskikseen" menee lähestulkoon kaikki pakkausmateriaali, mutta joskus on epäselvää, mikä kaikki sinne kuuluu. Onneksi on listoja jotka auttavat. Ao. listassa on mainittu esim. "piimäpikarit" ja "suklaapusulaatikot". You couldn't be more specific, could you?