Asumista miespuolisten kämppisten kanssa:
väänsin tänään tukkaani sellaisen fifties-kampauksen ja en ollut ihan varma, näyttääkö se hassulta vai ei, oliks mun vooku liian iso. Kysyin yhdeltä kämppikseltä, että "näyttääkö tää strangelta?" Ja se jaaritteli pitkään siitä, että se näyttää "niinku satumaiselta, niinku Maxissa ja Moritzissa, tiedätsä Maxin ja Moritzin, ai et, miten niin, onhan se saksalainen, mutta kyllä nyt pitäisi....". Sain sit viimein väännettyä, että "näyttääkö tää nyt siis oudolta vai vaan vanhanaikaiselta" ja se vastas että vanhanaikaiselta. Hyvä, oli tarkoitus.
Sit toinen kämppis kävelee sisään, moikkaa mua, kääntyy hämmästyneenä uudestaan ja sanoo wow ja pistää peukun ylös.
Ainakin rehelliset mielipiteet! Tästä voinee päätellä, että a) toinen kämppis on ihan outo ja b) en laittaudu kovin usein.
Nyt lähden kiezin kivoimpaan kahvilaan syömään vähän, vaikka oon köyhä, mutta pitäisi käydä kaupassa, keittiö on likainen ja en jaksa siivota koska siivosin sen JOKA helevetin PÄIVÄ su-ke, ja torstaina se oli taas aivan paskanen. Kahvilasta saa nimittäin valtavan kulhon maitokahvia, täytettyjä fladenbroteja, kaikenlaisia överisokeriherkkuja ja tuoreita vohveleita suklaalla, kaikki about 2,5 euroa kappale. Ja sisustus on pinkki ja siellä on flamingoja. Geschwister Nothaft, S-Bahnhof Sonnenallee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti